Hakamaat ovat maaseudun perinnemaisemaa

Maaseutumme kauniit perinnemaisemat ovat syntyneet vuosisatojen aikana, kun viikate, karja ja tuli ovat muokanneet avoimia ja puoliavoimia niittyjä, kaskiahoja ja hakamaita. Haka on aidattu, puita ja pensaita kasvava luonnonlaidun. Puiden välissä on vaihtelevan kokoisia niittylaikkuja. Hakamaan harva puusto erottaa sen metsälaitumesta, jossa puusto on tiheämpää.

Hakamailla yleistyvät laiduntamista kestävät lajit, kun taas laidunnuksesta kärsivät lajit vähenevät. Lampailla, hevosilla ja naudoilla on kaikilla omat ruokatottumuksensa, mikä muovaa vähitellen alueen kasvillisuutta ja maisemaa. Lampaat ja vuohet syövät tarkkaan kaiken syötäväksi kelpaavan, kun taas hevonen ja nautaeläimet ovat nirsompia ravinnon suhteen.

Perinnettä elvytetään ympäristötuen avulla

Laidunnuksen siirryttyä pelloille perinnemaisemat ovat alkaneet kasvaa umpeen ja metsittyä. 1900-luvun aikana perinnemaisemien määrä putosi sadasosaan. Viime vuosina perinneympäristöä on voitu hoitaa maatalouden ympäristötukijärjestelmän erityistuen avulla.

Elonkierron vanhaa hakamaata laidunnettiin 1960-luvulle saakka. Loimijoen rantahaan laidunnus aloitettiin uudelleen vuonna 1997 ja tuloreitin varressa olevien metsälaitumien laidunnus vuonna 1998. MTT:ssä on tutkittu emolehmätuotannon mahdollisuuksia metsälaitumilla sekä luonnonlaitumien soveltuvuutta hevoskasvatukseen.