Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa. Kasvintuotantoa rajoittavat alhainen lämpötila, lyhyt kasvukausi ja osassa maata myös kesähallat. Lisäksi eteläisessä Suomessa kasvua rajoittaa veden puute. Kasvintuotannon luontaiset edellytykset huononevat pohjoista kohti, ja maa jaetaankin ilmaston perusteella viljelyvyöhykkeisiin. Kahdella eteläisimmällä eli I- ja II-vyöhykkeellä voidaan tuottaa leipäviljaa, vyöhykkeet III-IV soveltuvat rehuviljantuotantoon ja pohjoisimmalla, eli V-vyöhykkeellä, menestyvät vain nurmikasvit.

Maatalousmaata on Suomen pinta-alasta seitsemän prosenttia eli 2 300 000 hehtaaria. Viljelty peltoala jakaantuu eri viljelykasvien kesken seuraavasti: viljat 55 %, nurmi 29 %, öljykasvit 3 %, peruna 1 %, sokerijuurikas 1 %, muut kasvit 3 % ja kesanto 8 %.

Katso myös:
Rehuviljaa yli oman tarpeen