Alkuperäisiin kotieläimiin kuuluvat itäsuomenkarjan eläimet eli kyytöt ylläpitävät laidunnuksellaan Loimijoen rantamaisemaa.

Maidontuotannossa käytettiin ennen valtaosaltaan kyyttöjä ja muita maatiaiskarjarotuja, mutta viimeisten vuosikymmenien aikana ne ovat olleet vaarassa hävitä kokonaan.

Tuotantomäärillään maatiaiskarjarodut eivät pysty kilpailemaan jalostettujen lypsyrotujen kanssa. Suomenkarjan lehmän keskituotos on 4 000 - 6 000 kg maitoa vuodessa, kun sen ulkomaista alkuperää oleva lajitoveri lypsää 7 500 kg.

Kyytön kyljet ovat punaruskeat, vatsa ja mahanalus valkeat. Itäsuomenkarjaa on puhdasrotuisena jäljellä runsas kaksisataa lehmää. Yhtä harvinainen on valkea lapinlehmä. Yhtenäisen punaruskea länsisuomenkarja on maatiaisnaudoistamme yleisin. Suomenkarjan lehmät ovat pienikokoisia ja painavat keskimäärin 490 kg. Ne ovat yleensä syntymänupoja.

MTT:ssä kartoitetaan DNA-tutkimuksin alkuperäisrotujen perinnöllistä muuntelua. Tutkimuskeskus vastaa myös maatiaisrotujen käytännön säilytysohjelmasta. Vanhoja rotuja säilytetään biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi ja niiden kulttuuri- ja taloushistoriallisen arvon vaalimiseksi.