Ymppi säilöö nurmen ravintoaineet tehokkaasti

Tietyt maitohappobakteerikannat eli ympit soveltuvat hyvin biologiseksi säilöntäaineeksi nurmisäilörehun valmistuksessa. Säilörehu on ollut suomalaislehmien ruokinnan vankka ydin aina A.I. Virtasen päivistä lähtien, mutta noista ajoista nurmen korjuumenetelmät ovat muuttuneet. Osa rehuntekijöistä on luopunut perinteisesti käytetyistä happopohjaisista säilöntäaineista, jotka käyttöturvallisuudelta parannettuinakin ovat syövyttäviä. Ympit tarjoavat haitattoman vaihtoehdon hapoille. Biologisille säilöntäaineille on kysyntää myös luomutuotannossa.

Aiemmin nurmi säilöttiin niittotuoreena, mutta nykyään on yleisempää esikuivattaa se. Esikuivattamisen suosio perustuu siihen, että se on tehokas tapa korjata satoa suurilta aloilta. Samalla vältytään rehun puristenesteeltä, jonka ravinteet väärään paikkaan päätyessään uhkaavat ympäristöä.

Nurmen kuiva-ainepitoisuuden nousu merkitsee kuitenkin sitä, että erityisesti hiivat ja homeet voivat entistä helpommin heikentää säilörehun ravitsemuksellista laatua ja aiheuttavat myös suoranaista rehuhävikkiä.

Nurmen luontainen mikrobisto kuriin

MTT:n ja VTT:n yhteistutkimuksessa todettiin, että ympit saavat nurmessa luonnostaan esiintyvän mikrobiston nopeasti kuriin, niin että se ei ehdi pilata rehuraaka-ainetta. Ympit ohjaavat rehussa tapahtuvaa käymistä maitohappovaltaiseksi, mikä laskee rehun pH-lukua tehokkaasti eli tekee rehusta hapanta. Hapan ympäristö on epäedullinen hiivoille, homeille ja haitallisille bakteereille.

Ympit siis säilyttävät ruohon ravintoarvon hyvänä, mikä lisää ymppirehua syövän lehmän maidontuotantoa. Myös rehun mikrobiologinen laatu on korkea, mikä puolestaan heijastuu maidon hyvänä laatuna jatkojalostuksessa. Matala pH estää listeria- ja voihappobakteerien kasvun rehussa. Tuotantoketjun myöhemmissä vaiheissa voihappoitiöt haittaisivat esimerkiksi juustonvalmistusta, ja listeria puolestaan on terveydelle haitallinen bakteeri.

E76-kanta on ehdokkaiden ykkönen

Erityisen tehokkaaksi ympiksi on tutkimuksessa osoittautunut eräs VTT:n Lactobacillus plantarum -bakteerikanta, jota nimitetään E76-ympiksi. Se on nopea muodostamaan maitohappoa, ja lisäksi sillä on todettu positiivinen vaikutus rehun valkuaisen laatuun. E76 säästää rehun valkuaista hajoamiselta ja pitää sen koostumuksen edullisena lehmän maidontuotantoa ajatellen. Lypsylehmillä tehty tuotantokoe osoitti, että E76-ympillä valmistetun säilörehun ravintoaineet saadaan hyödynnettyä tehokkaasti maidoksi.

MTT:n ja tutkimushankkeessa mukana olleen VTT:n tavoitteena on tuotteistaa E76. Lisäksi MTT ja VTT ovat jättäneet kansainvälisen patenttihakemuksen ympin valintamenetelmästä ja valitun ympin käytöstä nurmirehun säilöntään. Tutkimushankkeessa ovat olleet mukana myös Kemira Chemicals Oy, Valio Oy ja MMM/Makera.

Lisätietoja: Eeva Saarisalo