Takaisin | Alkuun
     
 

Mykorritsa tarjoaa viljelykasvien fosforihuoltoon kierrätysstrategian.

MTT:ssä kehitetty biotesti mittaa mykorritsan tehokkuutta.
 
 


Tehokas sienijuuri vähentää pellon lannoitustarvetta ja fosforipäästöjä

Mykorritsa eli sienijuuri on viljelykasvien ja pienen maasieniryhmän muodostama symbioosi, joka hyvin toimiessaan edistää selvästi kasvien fosforinottoa. MTT:ssä on kehitetty biotesti, jonka avulla mykorritsan vaikutus viljelykasvien kasvuun ja ravinteiden ottoon voidaan määritellä luotettavasti. Sitä ja kahta muuta biotestiä käyttämällä tutkittiin mykorritsan toimintaa sekä niukkafosforisessa että runsaasti lannoitetussa pellossa.

Tutkimuksessa havaittiin, että mykorritsa pystyy korvaamaan pitkäaikaisen fosforilannoituksen kasvilajista riippuen joko kokonaan tai lähes kokonaan, kun pellon fosforipitoisuus on alhainen. Mykorritsaan nojaava fosforihuolto pudotti samalla pellolta vesistöihin huuhtoutuvan ja leville käyttökelpoisen fosforin määrän arviolta 10-20 prosenttiin siitä, mitä voimakkaasti lannoitetulta pellolta huuhtoutui. Hyvin toimiva mykorritsa vähentää myös eroosiota.


Fosforilannoitus on myrkkyä mykorritsalle

Peltomaan korkeilla fosforipitoisuuksilla mykorritsa sen sijaan osoittautui satotappioita aiheuttavaksi tekijäksi. Biotestin mukaan runsas fosfori muuttaa mykorritsan toiminnan luonnetta siten, että se kuluttaa yhä isäntäkasvin yhteyttämistuotteita, mutta ei enää edistä sen ravinnehuoltoa. Symbioottisen suhteen sijaan mykorritsasta tuleekin kasville kuin itsekäs vampyyri. Tutkimuksessa se alensi satoa kymmenillä prosenteilla peltojen keskimääräisellä fosforitasolla.

Satotappiot edellyttivät fosforilannoituksen lisäämistä edelleen, jotta haitalliseksi muuttuneen mykorritsan aiheuttamat kustannukset saataisiin korvattua ja sienijuuren toiminta estyisi. Fosforilannoitus näyttääkin vähentävän mykorritsan muodostusta ja maassa esiintyvien mykorritsasienten määrää.


Mahdollisuus ekologisesti kestävälle ruoantuotannolle

Voimakas fosforilannoitus siis muuttaa viljelykasvien luontaisen ystävän niiden viholliseksi. Ekologisesti kestävälle ruoantuotannolle mykorritsa tarjoaa kuitenkin merkittävän mahdollisuuden: se tuo kasvien fosforihuoltoon täysin uuden strategian, joka perustuu fosforin tehokkaaseen kierrätykseen.

MTT:n tutkimuksen mukaan mykorritsan tehokas hyödyntäminen edellyttää teknologian kehittämistä uusista lähtökohdista. Mykorritsan toimintaa voidaan tehostaa myös säätelemällä viljelykiertoa ja muokkausta sekä suosimalla eloperäistä lannoitusta. Myös kasvinjalostusta pitää suunnata uusille urille, sillä intensiiviseen viljelyyn jalostetut lajikkeet eivät välttämättä osaa hyödyntää sienijuurta.

Mykorritsaan nojaava fosforihuolto voi tutkimuksen mukaan laskea esimerkiksi viljojen satotasoa hieman verrattuna voimakkaalla lannoituksella saavutettavaan tasoon. Maan luontaisen sienijuuren hyödyntäminen näyttää siksi nykyisellä teknologian kehitystasolla edellyttävän viljelyn laajaperäistämistä eli nykyistä hiukan suuremman peltoalan pitämistä viljelyssä.


Mikä merkillinen mykorritsa?

Arbuskelimykorritsa eli maatalouskasvien sienijuuri on pienen maasieniryhmän ja useimpien viljelykasvien välinen symbioosi. Maasienet ja kasvit ovat kehittyneet yhdessä satojen miljoonien vuosien ajan, ja mykorritsasienet lisääntyvät vain symbioosissa isäntäkasvinsa kanssa.

Sieniosapuoli saa kasvilta kaiken energiansa ja hyödyttää kasvia monin tavoin, mm. kuljettamalla sille ravinteita. Sienen ja kasvin välinen aineenvaihdunta tapahtuu kasvisolun sisällä, sienirihmaston puumaisissa haarautumissa eli arbuskeleissa.

Sienen rihmasto ulottuu paljon laajemmalle kuin kasvin oma juuristo, ja pystyy tunkeutumaan pienimpiinkin maahuokosiin. Sienirihmasto nappaa maahiukkasista ja hajoavasta eloperäisestä aineksesta vapautuvan fosforin ja kuljettaa sen kasville. Näin mykorritsa estää fosforin huuhtoutumisen vesistöön ja pidättymisen maa-ainekseen, jolloin se olisi kasveille vaikeasti käytettävässä muodossa.

Lisätietoja: Helena Kahiluoto