Kokonaismenot nousivat selvästi

Tutkimuslaitosten yhdistyminen näkyi vuonna 2001 MTT:n taloudessa erityisesti kokonaismenojen kasvuna. Ulkopuolisen rahoituksen osuus MTT:n rahoituksesta oli edelleen noin kolmannes.

MTT:n toiminnan rahoitus saatiin edelleen pääosin valtion budjetista. Koko toiminnan rahoituksesta budjettirahoituksen osuus oli 66 prosenttia (169,3 Mmk). Yhteishankerahoituksen eli MTT:n ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osuus oli 24 prosenttia (61,5 Mmk). Asiakasrahoituksen eli maksullisen palvelutoiminnan osuus oli viisi prosenttia (12,6 Mmk) ja muun tulorahoituksen samoin viisi prosenttia (13,8 Mmk). Muu tulorahoitus kertyi lähinnä varsinaisen tutkimustoiminnan yhteydessä syntyvien tuotteiden myyntituloista.

Tutkimustoiminnan kokonaismenot olivat yhteensä 257,2 miljoonaa markkaa, missä oli kasvua edellisvuoteen verrattuna 29,9 miljoonaa markkaa. Kasvusta 19,5 miljoonaa markkaa selittyy MTTL:n yhdistämisellä MTT:een ja 10,4 miljoonaa markkaa henkilöstö-, vuokra- ja muiden kustannusten nousulla. Kokonaismenoista palkkausmenojen osuus oli 162,8 miljoonaa markkaa (63 %), toimitilojen 33,4 miljoonaa markkaa (13 %), muiden kulutusmenojen 51,4 miljoonaa markkaa (20 %) ja investointien 9,6 miljoonaa markkaa (4 %).

Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen käyttö kasvoi

Yhteishankerahoituksen käyttö kasvoi kuusi miljoonaa markkaa. Ilman tutkimuslaitosten yhdistymistä yhteishankerahoituksen osuus olisi pysynyt edellisvuoden tasolla. Eniten nousivat Maatilatalouden kehittämisrahaston rahoitus (3,8 Mmk) ja maa- ja metsätalousministeriön rahoitus (3,2 Mmk). Kasvu selittyy pääosin Taloustutkimuksen käyttöluvuilla. TE-keskusten rahoitus kasvoi 2,3 miljoonaa markkaa ja EU-maataloustuet 1,7 miljoonaa markkaa.

Yrityssektorin rahoitus laski 4,7 miljoonaa markkaa, mutta vähentyminen johtui pääosin siitä, että tästä rahoitusosiosta on eriytetty säätiöt, yhdistykset ja muut yleishyödylliset yhteisöt kohtaan muu kotimainen rahoitus. Muun kotimaisen rahoituksen osuus kasvoikin 5 miljoonaa markkaa. Selvää vähenemistä tapahtui Tekesin rahoituksessa, joka laski 2,9 miljoonaa markkaa. Työministeriön osuus laski edelleen.

Tulot tilaustutkimuksista nousivat

MTT:n asiakasrahoitteinen toiminta perustuu maksuperustelakiin ja -asetukseen. Vuonna 2001 asiakasrahoitteisesta eli maksullisesta palvelutoiminnasta kertyi tuloja 15,2 miljoonaa markkaa. Toiminnan menot olivat yhteensä 12,6 miljoonaa markkaa, mikä on viisi prosenttia MTT:n budjettitalouden menoista. Toiminnan tulot kasvoivat viisi prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Nousu johtui lähinnä tilaustutkimusten kasvusta. Myös muut tilatut erityispalvelut ja asiantuntija- ja neuvontapalvelut kasvattivat tulojaan.

Maksullisen palvelutoiminnan asiakkaissa ei tapahtunut oleellisia muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Suurin asiakasryhmä oli yrityssektori, jolta kertyi 89 prosenttia tuloista (13,4 Mmk).

MTT tuloutti asiakasrahoitteisen toiminnan tuloistaan valtiolle 2,6 miljoonaa markkaa ja ylitti talousarviossa asetetun nettotulostavoitteensa 0,01 miljoonalla markalla.

Palkka- ja toimitilakustannukset kasvoivat

Palkkausmenot nousivat vuoteen 2000 verrattuna 19,9 miljoonalla markalla. Pääosa kasvusta, 12,2 miljoonaa markkaa, johtui MTTL:n yhdistämisestä MTT:een. Palkkamenojen varsinaista kasvua kertyi 7,7 miljoonaa markkaa, mikä johtui pääosin vuoden 2000 lopulla solmitun tulopoliittisen kokonaisratkaisun aiheuttamasta palkkakustannusten noususta. Toimitilakustannukset kasvoivat 1,2 miljoonaa markkaa, josta 0,7 miljoonaa markkaa oli Taloustutkimuksen vuokrista johtuvaa nousua. Toimitilakustannusten todellinen kasvu oli 0,5 miljoonaa markkaa.

Kustannuslaskennan mukaiset toiminnan kokonaiskustannukset olivat 245,6 miljoonaa markkaa. Luvussa on otettu huomioon vähennyksenä tutkimustoiminnan yhteydessä syntyvien tuotteiden myyntitulot ja lisäyksenä investointien ja poistojen välinen erotus sekä laskennalliset sijoitetun pääoman korot.

Varsinaisiin toiminta- ja kalustoinvestointimenoihin MTT:n käytössä oli budjettirahoitusta edellisvuoden siirtomäärärahat mukaan lukien 190,2 miljoonaa markkaa. Rahoitus sisälsi myös MTTL:n osuuden. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna 22,7 miljoonaa markkaa. Määrärahojen kokonaiskäyttö jäi 164,9 miljoonaan markkaan. Vuodelle 2002 siirrettiin toimintamenojen säästöinä 25,3 miljoonaa markkaa. Siirtomäärärahan osuutta pyrittiin kasvattamaan tarkoituksella yli normaalin 10-11 prosentin säästötavoitteen, koska taloustutkimuksen toiminnan vahvistaminen aiheuttaa edelleen kustannusten nousua.

Varsinaisten toiminta- ja kalustoinvestointimenojen lisäksi MTT:llä oli käytössä budjettirahoitusta torjunta-ainetarkastuksiin, talonrakennukseen sekä maa- ja vesirakennustöihin.

Lisätietoja: Maritta Yläranta